Unelmat todeksi, kun vain uskallat
Hanna Nyrönen
Maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan aikaisemmin, pandemiavuosi on toisaalta ottanut hyperloikkia, toisaalta madellut kuin etana. Maailma on toisaalta kutistunut mikroskooppiseksi, toisaalta teknologia on avannut portit ulottuvuuksiin, joita ei olisi osannut ajatellakaan ilman ”pakkoa”. Ihmiset pelkäävät muutoksia ja niiden tuomaa epävarmuutta, mutta pysähtyä ei voi, sillä muutoskaan ei sitä tee.
”Muutos on kuin merellä puhaltava tuuli – emme voi ohjata tai pysäyttää sitä, mutta voimme säätää purjeittemme asentoa” -Brian Mayne
Unelmat on tehty saavutettavaksi, jotta voit jatkokehittää taas uusia. Tähän olen uskonut läpi elämäni, toki unelmat ovat ajan saatossa muuttuneet ja muokkautuneet. Muutoksessa, jossa maailmamme tällä hetkellä(kin) elää, voimme myös hienosäätää unelmiamme juuri itselle sopivaksi. Osaan unelmista olen menettänyt kiinnostuksen ja antanut niiden kadota horisonttiin, osa on taas kehittynyt ja noussut tavoitesatamiksi pohdinnan ja itsetutkiskelun kautta.
Unelmien optimoinnissa itseäni hieman mietityttää, päästänkö itseäni liian ajoittain ”helpolla” vai vaadinko itseltäni liikaa. Tässä olen pyrkinyt antamaan tilaa itselleni ja intuition kertomille mahdollisuuksille. Olen mielestäni oppinut makustelemaan paremmin omia unelmiani mielihyvän, itsekuuntelun ja armollisuuden kautta. Kaikkea ei tarvitse saavuttaa, mutta tärkeintä on olla liikkeessä, vaikkakin välillä minimalistisin tavoittein. Ja jos joskus ei vaan huvita, niin sekin on ihan ok, kunhan siitä ei tule valtavirtaa. Monesti tärkeintä on matkan teko ja eteneminen.
Kaikki toiminta alkaa ajatuksesta tai intuitiosta. Mitä ikinä ajatteleekaan asioista, toiminnasta, johtamisesta, se luo tunnetta, joiden yhteissummana syntyy käyttäytyminen. Toistuvat ajatukset, tunteet ja toimintamallit luovat osin huomaamatta tapoja, joista muodostuu elämämme, jossa etenemme kohti tavoitteita. Tapoja, joiden pohjalta toimimme suurelta osin tiedostetusti ja vakiintuneesti, vai toimimmeko sittenkään? Itselle tämän blogikirjoituksen tekemisessä tuli vastaan eräänlainen herätys, koska sen myötä löysin koneeltani vuodelta 2016 kirjoittamani artikkelin. Siis vajaa viisi vuotta sitten, toisaalta iäisyys sitten, toisaalta juuri äsken.
Otsikolla ”Miten digitaalisuus vie työelämää?” olin kirjoittanut tulevaisuuden vaikutuksista työelämään, eikä siinä mitään, trendikästä aihetta on käsitelty monen toimesta, monesta näkökulmasta käsin. Mutta asia, joka minut pysäytti, oli seuraava: ”Tulevaisuuden työelämä näyttäytyy melko erilaiselta, siirrytäänkö enää fyysisesti työpaikoille, ja jos siirrytään niin minkälaisella kuljetuksella, vai toteutuuko se Star Trekin –elokuvien mukaisesti virtuaalisesti Beam me up –tekniikalla minne vain?”
Tiedättekö, ihan parasta tässä on, että mun työelämä on tänä päivänä juurikin tuota! Olemme rakentaneet useita virtuaalisia oppimisympäristöjä, joissa ohjaamme ja opetamme eri alojen opiskelijoita tulevaisuuden työelämään. Vuonna 2016 olen näemmä uskaltanut unelmoida rohkeasti tulevaisuutta ja nähnyt itseni tulevaisuudessa. Sekä varmasti kokenut epävarmuutta, voimaantumista, antanut luvan kuunnella itseäni, kunnioittanut omia voimiani ja ollut rehellinen itselleni. Ja alkanut rakentaa omaa polkuani unelmiini. Tämä aika ja matka on ollut toisaalta pitkä, toisaalta lyhyt, yli viisi vuotta. Tämän blogin kirjoituksen myötä alan vasta ymmärtää, kuinka visionäärisesti olen osannut valmentaa itseäni etenemään systemaattisesti eteenpäin kohti tavoitteita ja unelmiani. Taputan tässä nyt virtuaalisesti itseäni selkään, Tosi hyvä Minä!
Kun osaan tehdä tätä itselleni, osaan myös auttaa ja valmentaa työyhteisöäni saavuttamaan rohkeasti omat unelmansa ja tavoitteensa. Ja sitähän visionäärinen johtaja 2.0 päivittäin työssään tekee, eli omaa näkemyksellisyyttä ja karismaa, ja inspiroi, innostaa ja palvelee. Yksin ei kuitenkaan pärjää, vaan rinnalle tarvitaan täydentävää toista, eli luotettavuutta, systemaattista, tunnollista ja rutiineja jaksavaa johtajaa. Yhdessä tehden ja toisiaan täydentäen muodostuu superyhteisö, joka saavuttaa halutessaan tähdetkin taivaalta!
”Jos uskot että pystyt, niin pystyt. Jos uskot että et pysty, et pystykään. Kummin tahansa päätät, olet oikeassa.” - Henry Ford
Kommentit
Lähetä kommentti